Maavarainen laatta, jota perustettaessa on huomioitu kosteuden eristäminen, energiankulutus, radonkaasu, routa ja rakennuskustannukset.

Kosteusvaurioita on syntynyt mitä moninaisimpiin rakennusten perustoihin ja näin on syntynyt käsite sairas talo. Syynä on valitettavasti ollut ja on edelleenkin sopimaton rakennustekniikka, mikä on aiheuttanut rakenteiden kostumisen. Luonteenomaista huonolle rakennustekniikalle on kosteuden pääsy maasta rakenteisiin, liian hidas kuivatus tai sen puuttuminen ja sopimattomat eristemateriaalit. Jotta Sinun olisi helpompi valita oikea tapa maanvaraisen rakennusperustan rakentamiseksi, kosteus- ja radonhaittojen estämiseksi esitetään alla ne tekniset ratkaisut, jotka täyttävät nämä vaatimukset. Teknisestä muotoilusta ja energiankulutuslaskelmista vastaa ISODRÄN AB.

Kosteussuojaus

Betonilaatan kosteusongelmien välttämiseksi on lämmöneriste asennettava maahan ennen laatan valamista. Maa ei näin toimittaessa lämpiä, mikä vähentää maaperässä olevan ilman höyrystymistä. Rakennusta lämmitettäessä on laattaan kohdistuva höyrynpaine suurempi kuin maanperän. Kuivuminen tapahtuu silloin kahteen suuntaan; ylös- ja alaspäin. Kuivuminen alaspäin on nopeaa, koska ISODRÄN- levy on vesihöyryä läpäisevä toisin kuin homogeeniset, umpisoluiset eristeet. Kuivumisaika lyhenee huomattavasti homogeeniseen lämmöneristykseen verrattuna, jota käytettäessä kosteus pääsee laatasta pois vain ylöspäin, ilmatilaan päin. Betonilaatta voidaan peittää tiiviillä lattiapinnoitteella, jos rakennuksessa on jo lämmitys, vaikkei laatta olisikaan kuivunut vielä kokonaan. Jäljellä oleva kosteus tulee kuitenkin kuivumaan alas maaperään. Myös mahdollisten tulevien vesivahinkojen yhteydessä, voi betonilaatta kuivua nopeasti maaperään, mikä vähentää kosteushaitan syntymisriskiä ja vaikutuksia tiiviiden lattiapinnoitteiden alla.

ISODRÄN- levyn kuivatusteho maaperään antaa siis parhaan takuun rakenteiden kuivina pysymiselle ja vielä edulliseen hintaan. Järkevä ja kuivana pysyvä lopputulos saavutetaan rakentamalla oheisen piirroksen mukaisesti.

ISODRÄN-levyä käytettäessä ei tarvita erillistä salaojittavaa tai kapillaarisuuden katkaisevaa kerrosta. Reunapalkkien ja keskipalkin betoni on rakennusta ympäröivää maanpintaa korkeammalla. Vesi ei pääse täten kosketuksiin betonilaatan kanssa. Rakennuksen perustaan ei siten tarvita erikseen salaojaputkijärjestelmää. Tonttimaa on sitä vastoin syytä salaojittaa hyvin. Salaojitustarve on kohdekohtainen ja se on selvitettävä tapaus tapaukselta, etenkin runsaslumisilla alueilla ja alavilla mailla.

Energiantarve

Maanvarainen lattiapinta on aina lämmöneristettävä energiankulutuksen vähentämiseksi. Kuivana pysyminen on sitä varmempaa mitä kylmempänä maa pysyy, ks. yllä. Lämmöneristys on siksi tärkeä kahdestakin syystä. Maa on yleisesti ottaen kylmempi kapeiden talojen (<10m) kuin leveiden talojen alla. Leveät talot ja / tai, laatat, joissa on lattialämpö tarvitsevat siksi paksumman lämmöneristyksen niin ettei talon lämpö sisältä pääse nostamaan alla olevan maaperän lämpötilaa liikaa. Laatan yläpuolen ja lämmöneristeen alla olevan maan välinen lämpötilaero vaikuttaa energiankulutukseen. Kuivana pysyminen ja paras mahdollinen lämpötalous saavutetaan kun maaperän lämpötila on vähintään 4,5 ° alhaisempi kuin lattian. Esimerkki Västeråsista: Jos rakennukseen asennetaan lattialämmitys on korkeita lämpötiloja vältettävä ulkoseinien läheisyydessä. Sokkeli, joka on 20 cm maanpinnan yläpuolella, ”vuotaa” 70 / kWh kuukaudessa, jos betonipalkin lämpötila on 27 °. Jos reunapalkin lämpötila lasketaan 19° säästyy sähköä n. 20 kWh / kuukaudessa.

Suojaus routavaurioilta

Routasuojaus

Pakkasmäärä vaihtelee varsin paljon eri puolilla Suomea talvisaikaan. Paikkakunnilla, joissa pakkaslukemat ovat korkeammat on maaperän routimisherkkyys tutkittava. Routavaurioiden syntymiseen vaikuttavat paitsi korkeat pakkaslukemat myös maaperän routivuus, lämmönhukka reunapalkeista alla olevaan maaperään ja se käytetäänkö rakennusta ympärivuotisesti vai vapaa-ajanasuntona. Uusista rakennuksista karkaa huomattavasti vähemmän lämpöä maaperään kuin vanhemmista mm. siksi että vaatimukset energian-kulutuksen vähentämiseksi ovat lisääntyneet. Maaperän routivuus on siksi selvitettävä. Routivilla mailla on rakennusten ulokkeet myös talojen nurkat eristettävä roudalta.

Radonkaasulta suojautuminen

Maaradonilta voi suojautua estämällä radonkaasun pääsy maaperästä rakennuksen sisälle. Suojatoimenpiteet eivät ole vaikeita tai kalliita toteuttaa. Ne toimenpiteet, joita suosittelemme, ovat kaasun ilmastointi ulos rakennuksesta järjestämällä alipaine ISODRÄN-levyyn ja tuuletus laatan alla olevan tuuletusputken kautta. Selvitä kotikuntasi rakennuslautakunnan kanssa sijaitseeko tonttisi radonriskialueella.

Muuta

Laatan toteuttaminen U-muotoisena edellyttää, että sokkeli on valmis elementti, että mitään erillistä muotintekoa betoninvalamiseksi ei tarvita sekä että reunapalkki on lämpöeristetty. U-elementtiä käyttämällä säästetään aikaa. Betonilaatan alle asennetaan lämpöä eristävä ISODRÄN-levy, joka toimii samalla salaojakerroksena ja estävää kosteuden kapillaarisen nousun maaperästä. ISODRÄN-levyjen alle tarvitaan ainoastaan tasauskerros hiekasta tai sorasta. Rakennuskustannukset vaihtelevat paikkakunnittain ja paikallisten työolosuhteiden mukaan.

Työjärjestys:

1. U-elementin alle jäävä maaperä tasoitetaan sepeliä tai soraa (min. 50 mm) käyttäen.
2. U-elementin asentaminen
3. Jäte- ja käyttövesiputkien asennus suoritetaan ja kaikki putkistot tuodaan tulevan lattiatason yläpuolelle
4. Maanpinnan tasaus ja tarvittava tiivistys
5. Jäljellä olevien U-elementtien asennus
6. ISODRÄN-levyn ja suodatinkankaan asentaminen
7. Raudoitus
8. Mahdollisen lattianlämmitysjärjestelmän ja kaapeleita suojaavien putkien asennus.
9. Betonivalu