Tavallisia virheitä ja erehdyksiä lämmitettyjen tilojen kosteussuojauksessa

Kuten jo aiemmin mainitsimme on tietotaso varsin alhainen perusrakenteiden kosteusasioissa. Asian tiimoilta luullaan paljon ja tiedetään vähän, mikä puolestaan aiheuttaa paljon virheitä kosteussuojausta asennettaessa. Useat näistä virheistä on selvitetty osiossa mistä kosteusvauriot syntyvät mutta seuraavassa lyhyt yhteenveto:

Salaojitus

• Salaojitusta ei toteuteta riittävän syvälle ja rakennusperusta voi jäädä seisomaan veteen.
• Salaojitus on virheellisesti yhdistetty sadevesijärjestelmään tai ”kivipesään” tai purkumahdollisuus puuttuu kokonaan.
• Salaojitus on toteutettu ilman tarkastus- ja huoltomahdollisuutta.
• Salaojarakenteet on tehty vääristä materiaaleista. Ns. kurttuputkien käyttöä rakennusperustan salaojituksessa tulee ehdottomasti välttää.

Salaojakerros

-Kellarin perusmuurin ulkopuolella tulee aina olla toimiva salaojarakenne. ISODRÄN-levyä käytettäessä levy itse toimii salaojarakenteena. Jos käytetyltä kosteussuojalta puuttuu tämä ominaisuus eikä pystysalaojituskerrosta ole käytetty tulee niin mahdollinen lämmöneriste kuin seinäkin kastumaan.

Lämmöneristys

Lämmöneriste puuttuu tai on käytetty väärän tyyppistä eristettä. Jotta kuivuminen olisi mahdollista on eristyksen oltava huokoinen; ISODRÄN-levyn tyyppinen, jotta vesihöyry voi läpäistä sen. Vältä siksi homogeenisen tiiviin lämmöneristyksen käyttöä.

Tiiviitä kerroksia

-Tiiviiden piki- ja perusmuurilevykerrosten (nk ”sadetakkikosteussuoja”) käyttöä lähinnä kellarinseinää on aina vältettävä, koska ne estävät tehokkaasti kuivumisen.